Tietokannat ovat tärkeässä roolissa oikeastaan jokaisen meistä jokapäiväisessä elämässä; Niitä tarvitaan esimerkiksi tiedonhakuun, tiedon varmentamiseen, tietojen tallentamiseen tulevia käyttäjiä/sukupolvia varten ja moneen muuhun asiaan.
Tietokantoja voi käyttää usealla tavalla ja useissa erilaisissa skenaarioissa; Jos poliisi etsii rikollista, ja heillä on sormenjälki, he katsovat löytyykö sitä heidän tietokannastaan. Kun menet sairaalaan, he etsivät hoitotietosi tietokannoistaan. Kun olet lähdössä ulkomaille, sinun rikosrekisterisi saatetaan tarkastaa tietokannasta. Jos haet lainaa pankista, sinun luottotietosi tarkastetaan tietokannasta. Jos sinun tarvitsee tehdä historian essee Ming-dynastiasta, etsit tietoa erinäisistä tietokannoista. Nämä ovat vain murto-osa eri käyttötarkoituksista tietokannoille.
Tietokantojen hallinnointi vaihtelee; Jos tietokanta on julkinen (esim. Wikipedia), sitä voi myös luultavasti muokata vapaammin kuin yksityistä tietokantaa (Sairaalan hoitotietokantaa). Kaupallisesti myytävät tietokanta tuotteet ovat yleensä tietokannan hallintajärjestelmiä. Tietokannan hallintajärjestelmä koostuu useista varusohjelmistoista, joiden tehtävä on tukea varsinaista tietokantamoottoria esim. optimoimalla kyselyjä käyttäen hyväksi tallennettua hakutilastoa ja indeksejä. Ne sisältävät myös ylläpitoa helpottavia apuohjelmia, joiden avulla tietokannan säilömä tieto voidaan varmuuskopioida, palauttaa, ja viedä/tuoda muihin järjestelmiin. Monilla työpaikoilla on erityinen tietokantahallitsija tai monia tietokantahallitsijoita hoitamassa tietokantojen hallinnoinnin.
Yksi esimerkki tietokannan hallintajärjestelmästä on Oracle Database Tools. Se tarjoaa monia eri paketteja, yhtä IT-vastaavalle, toista tietokantahallitsijalle, kolmatta kehittäjälle ja neljättä ura-arkkitehdille. Paketeissa on eroa hinnassa, ja ominaisuuksissa (esim. kehittäjälle on nopeampi pilvipalvelu taas kuin IT-vastaavalle on paljon turvallisempi pilvi kuin muilla.) Saatavilla on myös kaikenlaisia kylkiäisohjelmia tietokantaasi, kuten vaikkapa tiedon naamiointiohjelma Oracle Data Masking and Subsetting, reaaliaikaista dataintegraatiota ja heterogeenistä tietokantojen replikointia tarjoava Oracle Goldengate, ja Oracle Databaseen sisäänrakennettu suojausohjelma, joka antaa palauttaa tiedostoja Zero Data Loss Recovery Appliance.
Lähteet
https://www.oracle.com/database/index.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietokanta
keskiviikko 9. joulukuuta 2015
Koonti alkusyksyn opinnoista
Koonti alkusyksyn opinnoista
Syksyn aikana olemme käyneet useita aiheita läpi kursseissamme, mm. palvelutilanteissa toimimista, verkkopalveluita ja liiketoimintaosaamista. Olemme käyneet näitä läpi sen takia, että ne ovat kaikki tarpeellisia taitoja tulevassa työelämässämme, ja myös sen takia että niiden oppiminen nyt antaa meille hyvän pohjan tuleviin opintoihimme. Mieluisinta näistä opetella oli mielestäni palvelutilanteissa toimimista, koska se tuntui helpolta ja siitä on varmasti suurta hyötyä tulevaisuudessa.
Mukavin yksittäinen tehtävä oli liike-elämän tapatietous jossa piti syventyä jonkun maan liiketapakulttuuriin ja kirjoittaa siitä pitkä selvennys. Sen jälkeen piti jakautua 3-4 ihmisen ryhmiin ja opettaa muille sinun valitun maasi tapakulttuuri ja bisnesmokat joita saattaa tehdä ja sitten kuunnella toisia, kun he selittävät sinulle heidän valitsemastaan maasta. Itse valitsin Saksan tähän tehtävään koska se on iso teollisuusmaa jolla on vankka asema vientimarkkinoilla. Muut ryhmäläiseni valitsivat Venäjän, Meksikon ja Japanin.
Hyödyllisin yksittäinen tehtävä oli luultavasti tehtävä medialukutaidosta, jossa meidän piti lukea artikkeleja ja etsiä tietoa medialukutaidosta ja sen tärkeydestä nykyajan yhteiskunnassa. Itse uskon että medialukutaidon merkitys kasvaa kokoajan, joten oli hyvä että me opettelimme siihen liittyviä sisältöjä.
Mitä nämä kyseiset sisällöt tarkoittavat datanomin työtehtävissä?
Nämä sisällöt tulevat käyttöön datanomille monessa eri työtehtävässä joihin me sovimme: Palvelutilanteita tulee varmasti eteen suuressa osassa datanomi työtehtäviä, ja kaikki niistä eivät tule olevaan mukavia tai mieluisia; Asiakkaalla voi olla huono päivä joka tekee hänestä kärttyisän, jolloin opit siitä miten asiakkaita tulee kohdella ja käsitellä heiden ollessa vihaisia tulevat varmasti tarpeeseen. Tämän lisäksi opit kehonkielestä ja sen vaikutuksesta ensivaikutelmaan ja sitä kautta koko kauppaan auttavat varmasti tekemään kauppoja tulevissa työtehtävissämme. Näiden lisäksi opeteltiin tässä aineessa myös työnhakua ja palvelutilanteisiin valmistautumista.
Verkkopalveluopit tulevat tarpeeseen myös suuressa osassa datanomin tehtäviä, elleivät jopa kaikessa; Tietokantojen käyttö tiedonhaussa on tarpeellista, ehkä jopa pakollista jonka takia niiden käytön opettelu ja eri tietokannoista tietoisuus nousee entistä tärkeämpään asemaan kokoajan.
Millaiseen työelämään olet siirtymässä?
Meille kerrottiin vähän työmarkkinoista syksyisen Ainacom-vierailumme jälkeen; Pitää olla tosi korkealle koulutettu jos haluaa saada minkäänlaisia kunnollisia töitä kuulemma; Tämä istuttaa pieniä epäilyksen siemeniä omasta työelämästä; Korkealle kouluttautuminen ei ole koskaan ollut minun juttu mutta tällä alalla se on vaatimus, ei suositus.
Kuitenkin katselen eteenpäin positiivisella asenteella; Kun menen vaikka Mol-sivuille, siellä on suhteellisen monta työpaikkaa auki tälläkin hetkellä ja varmasti tulevaisuudessakin valmistumiseni jälkeen.
Olen myös lukenut netistä että datanomin palkkataso voi olla vähän matala, joka ei varsinaisesti huolestuta vaan enemmänkin harmittaa; Vaikka teenkin sitä mistä tykkään olisi kiva saada siitä myös hyvää palkkaa vähän kuin kirsikkana kakun päällä.
Olen silti varma siitä että palkka tulee riittämään omaan elämiseen ihan hyvin, kunhan vaan elän tarpeeksi nuukasti enkä ostele mitään turhuuksia.
Haastattelin eilen isääni työelämän tilanteesta, alla haastattelu
Minä: Millainen se tilanne siellä työelämässä on niin kuin aikuisen näkökulmasta?
Isä: No kyllähän noi työt on vähentynyt meiltäkin, mutta kyllä töitä vieläkin pitäisi riittää jos vaan ammattitaitoa riittää. Datanomialan työtilanteesta en sitten tiedäkään kun en siellä ole töissä.
Minä: Mihinkäs suuntaan veikkaat työtilanteen kehittyvän tässä lähivuosina?
Isä: Vaikeahan tuota on sanoa, mutta toivotaan ainakin että kehittyisi parempaan. Kyllä se ainakin tuttujen mukaan on jo ainakin vähän parempaan suuntaan menossa että ei sitä kannata hirveesti vielä huolehtia sinun aikanaan.
Minä: Onko tilanne nyt kuitenkin parantumaan päin oikeasti, vai onko tämä vain toiveajattelua?
Isä: Ei sitä oikein voi tietää vielä, voi tulla joku äkillinen muutos joka heittää tilanteen huonompaan tai parempaan suuntaan, kehitys voi jatkua aivan 100%:sen samaa rataa, tai sitten se voi muuttua hieman. Toiveajattelulla mennään eteenpäin, ja kovalla työnteolla tietenkin.
keskiviikko 2. joulukuuta 2015
Etätehtävä 19.11 raportti
Saimme torstaiksi 19.11 etätehtävän joka liittyi kryptaamiseen. Sen aikana meidän piti mm. testata kolmea eri kryptausohjelmaa ja lyhyesti selittää miten niitä käytetään, minkälainen niiden suojaus on ja kuinka helppokäyttöisiä ne ovat.
Valitsemani ohjelmat olivat VeraCrypt, AxCrypt ja jonkinlainen mobiilikryptausohjelma jonka nimeä en enää muista.
Valitsin ne koska ne olivat hakujen mukaan suosittuja, ja näyttivät suht. helppokäyttöisiltä.
Kaikki ohjelmat salasivat tiedostot/kansiot salasanan taakse, AxCrypt ollen niistä heikoin ja VeraCrypt ollen vahvin suojaus.
Salasanojen laitto tiedostoihin oli ihan mukavaa, koska sain varmuuden siitä että kukaan ei pääse niitä ronkkimaan vaikka haluaisi. Se oli myös mukavan helppoa ja sujuvaa AxCryptilla, vaikka sen suojaus olikin hieman muita ohjelmia heikompi.
Lähteet tehtävän vastauksiin
http://searchsecurity.techtarget.com/definition/data-encryption-decryption-IC
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku20/salaus.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salaus
Valitsemani ohjelmat olivat VeraCrypt, AxCrypt ja jonkinlainen mobiilikryptausohjelma jonka nimeä en enää muista.
Valitsin ne koska ne olivat hakujen mukaan suosittuja, ja näyttivät suht. helppokäyttöisiltä.
Kaikki ohjelmat salasivat tiedostot/kansiot salasanan taakse, AxCrypt ollen niistä heikoin ja VeraCrypt ollen vahvin suojaus.
Salasanojen laitto tiedostoihin oli ihan mukavaa, koska sain varmuuden siitä että kukaan ei pääse niitä ronkkimaan vaikka haluaisi. Se oli myös mukavan helppoa ja sujuvaa AxCryptilla, vaikka sen suojaus olikin hieman muita ohjelmia heikompi.
Lähteet tehtävän vastauksiin
http://searchsecurity.techtarget.com/definition/data-encryption-decryption-IC
http://www.cs.tut.fi/etaopetus/titepk/luku20/salaus.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salaus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)